Laku,Minä,Pohdintaa,Sitä sun tätä
..ja vanhat kujeet.
Johonkin väliin pitäisi mahduttaa Laku-poikasen kotiuttaminen reissultansa, mutta hittolainen, kun ei meinaa ehtiä. Aina jotain ohjelmaa. Ja on kiva, että on ohjelmaa, mutta hetkittäin tulee pikkuinen stressin poikanen siitä, kun ohjelmaa on ja sitä pitäisi saada mahtumaan vielä vähän lisääkin johonkin väliin.
Mutta ei tässä stressaaminen ainakaan yhtään auta. Päivä vain ja hetki kerrallansa 🙂 Asiat aina järjestyy… Ja Laku-rakas kyllä saadaan kotiin.
Mietin tänä aamuna metsän vihreyttä ihaillessani, että tämä(kin) kesä taitaa mennä ohi ihan ennätysvauhdilla. Kohta on jo juhannus, ja tuntuu, ettei kesä ole vielä alkanutkaan. Säätkin ovat vähän mitä ovat. Toki onhan nyt sentään aika paljon lämpöisempää kuin talvella 🙂 Suomen kesä on aivan liian lyhyt!!! Mutta kaunis se on!